SKIITTASAARI
Kristillisen kirkon elämässä erityisesti itäisessä kulttuurissa ovat keskeisessä asemassa olleet luostarit. Sana ”skiitta” liittyy oleellisesti luostariin. Historiasta tiedämme, että on ollut lukuisia kilvoittelijoita, jotka ovat halunneet omistaa elämänsä kokonaan Jumalan palvelemiseen ja vetäytyneet yksinäisyyteen, irti tavallisesta yhteiskunnallisesta elämästä. Heidän ympärilleen on voinut hakeutua toisia samoin ajattelevia, ja näin on muodostunut pieni oma kilvoitteluyhteisö, jota voidaan kutsua skiitaksi eli pienoisluostariksi. Asukkaiden määrän lisääntyessä tällainen skiitta on myöhemmin joissakin tapauksissa laajentunut varsinaiseksi luostariksi. Näin skiitta on voinut olla uuden luostarin ”esiaste”.
Toisaalta luostariyhteisössä jo asuva on saattanut kaivata suurempaa hiljaisuutta ja rauhaa ja vetäytynyt kauemmas kotiluostaristaan jatkaen kilvoitustaan erakkona. Ajan mittaan toisia kilvoittelijoita on saattanut hakeutua hänen läheisyyteensä, ja näin pääluostarin yhteyteen on syntynyt sivuluostari eli skiitta. Tällaiset skiitat ovat usein samalla toimineet kristinuskon saarekkeina uusilla alueilla. Mm. Laatokan Valamon luostarilla on historiansa aikana ollut useita skiittoja, joista muutamat ovat sijainneet hyvinkin kaukana pääluostarista. Myös Athos-vuorella on nykyäänkin skiittaluostareita.
Ilkonsaaren ”skiitoissa” ei asu kilvoittelijoita, mutta kullekin saaren rakennukselle on nimetty ns. emoluostari. Nämä luostarit ovat toimineet merkittävinä virstanpylväinä kristinuskon historiassa ja niitä edustavat Ilkonsaaren ”skiitoissa” ko. luostarien alueelta kopioidut rakennukset.
Luostarien merkityksen tuntien ja sitä arvostaen on Ilkonsaari kappeleineen projektin yhteydessä nimetty Skiittasaareksi. Nimi on tässä yhteydessä luonnollisesti vertauskuvallinen, mutta mm. edesmenneen Nikean metropoliitta Johanneksen hyväksymä ja saaren erityisluonnetta ja tarkoitusta vahvasti esille nostava.
Tervetuloa Skiittasaareen!
Ilkonsaaren siunaamisen Skiittasaareksi toimitti arkkimandriitta Efraim kreikkalaisen seurueensa ja oman papistomme avustamana. Tilaisuudessa oli läsnä runsaasti kutsuvieraita, yhdistyksen jäseniä sekä median edustajia.
Kuvassa arkkimandriitta Efraim toimittaa vedenpyhityksen isä Markuksen ja isä Makarioksen kanssa Ilkonsaaren laiturilla.
Arkkimandriitta Efraim myös siunasi pyhitetyllä vedellä kolmen ensimmäisen tsasounan rakennuspaikat.
Skiittasaaren opastaulut
Opastaulua pystytetään venerannassa
Infotaulua pystytetään laivarannassa
(Kartassa on eräiden paikkojen nimiehdotuksia)
1. Petsamolainen skiitta; 2. Konevitsalainen skiitta; 3. Valamolainen skiitta;
4. Staraja-Ladogan skiitta 5. Ivironin luostarin skiitta; 6. Risti
Skiittasaareen on rakennettu kolme tsasounaa ja kaksi pientä kirkkoa. Saaren pohjoisimpaan osaan on pystytetty tsasounat Petsamon luostarin, Konevitsan luostarin ja Valamon luostarin "skiitoiksi".
Novgorodilaista Suurmarttyyri Georgioksen kirkkoa isä Markus rakensi ystäviensä kanssa talkoilla viitenä kesänä. Kirkko valmistui 16. kesäkuuta 2019.
Saaren eteläiseen osaan on rakennettu Ivironin Jumalansynnyttäjän "Portinvartija-ikonin kappeli".
Saimaan Skiitat ry on rakennuttanut Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Leader-rahoituksen turvin polkutien laivalaiturilta saaren pohjoisimmalle tsasounalle. Rahoituksen järjestelyissä Skiittayhdistystä on auttanut Länsi-Saimaan kehitysyhdistys.
Skiittayhdistys järjesti Poliisilaitoksen luvalla myös varainkeräyksen 1.12.2014-30.11.2016 Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen alueella. Keräyksen tavoitteena oli mm. saaren polkutien viimeistelytöiden rahoittaminen.
Saareen tuotiin kesällä 2012 kaikkiaan kolme proomukuormaa kivituhkaa polkuja varten
Kivituhka kannettiin polulle bobcat-kuormaajilla
Vuoden 2012 jälkeen polkutietä kunnostettiin kesällä 2015 saaren eteläosassa.
Skiittasaaren korkealle kallioille on rakennettu näköalaterassi penkkeineen.